Maksublokit

Päivitetty: 14.03.2024

Maksublokit puhuttavat, mutta mistä oikeastaan on kyse? Arpajaislakiin ja sen pykäliin nojaavat konkreettiset muutokset koskevat pääsääntöisesti aivan muita asioita kuin ulkomaisilla nettikasinoilla pelaamista. 1.1.2022 voimaan astuneen lain merkittävintä antia ovat markkinoinnin muutokset. Veikkaus saa markkinoida rahapelejä Suomessa, kukaan muu ei.

Lainvastaisesti toimineet nettikasinot ovat voineet joutua estolistalle eli mustalle listalle 1.1.2023 alkaen. Listalla on tähän mennessä ollut kaksi curacaolaista yhtiötä, mutta maksuliikenteen estoa ei ole käytetty.

Helmikuussa 2024 Poliisihallitus lisäsi estolistalle merkittävän rahapeliyhtiö BML Groupin. Tämän kasinoalan suuryrityksen lippulaiva on monelle suomalaiselle pelaajalle tuttu Betsson.

Konkreettiset muutokset, jotka ovat tulossa, löydät tältä sivulta, jota KasinoRanking päivittää aina tarpeen vaatiessa.

Fakta on se, että pelaaminen jatkuu ulkomaisilla kasinoilla myös 2024. Katso luotettavat ja turvalliset nettikasinot!

Sisällysluetteloarrow-icon

Arpajaislaki ja maksublokit 2024 – Tilanne elää ja kehittyy

Vuoden 2022 alusta voimaan tullut arpajaislaki on ja pysyy, ja rahapelien tarjoaminen ja markkinointi Suomessa on Veikkauksen yksinoikeus. Rahapelaamisen maksuliikenne-estot ovat astuneet voimaan. Tämän hetken tiedon perusteella ne koskevat kahta nettikasinoa, joiden nimet ovat 121Lotto ja 365Lotto. Näiden lisäksi viiden muun ulkomaisen operaattorin kanssa käydään paraikaa mahdollisesti kieltopäätökseen johtavaa hallintoprosessia.

Poliisihallitus kokoaa listaa rahapeliyrityksistä, joiden rahaliikenne maksupalveluntarjoajien tulee lain mukaan estää. Rahapelien laittoman markkinoinnin kitkemiseksi poliisihallitus on käynnistänyt Ei mitään rajaa -kampanjan. Sen tarkoituksena on iskeä nimenomaan sosiaalisen median kanavilla tapahtuvaa lainvastaista ja erityisesti nuorille kohderyhmille suunniteltua rahapelimarkkinointia vastaan.

Pelaaminen ulkomaisilla nettikasinoilla on kuitenkin yhä edelleen mahdollista ja laillista. Veikkauksen sijaan muualla pelaavien määrä kasvaa jatkuvasti, ja tähän ei itsessään liity mitään laitonta. Mahdollisista maksublokeista ei ole tässä kohtaa myöskään pelaajan syytä huolestua.

Keskustelu Veikkauksen monopolista otti uusia kierroksia vuoden 2022 loppupuolella. Veikkauksen varatoimitusjohtajan lausuntojen perusteella nykyinen tilanne ei ole optimaalinen miltään kantilta katsottuna. Myös istuvan hallituksen sisällä on voimistunut näkemys siitä, että monopolin ja olemassa olevan arpajaislainsäädännön funktionaalisuus ovat kyseenalaisia. Opposition puolella gallupeissa maan isoin puolue Kokoomus on ollut aktiivinen muutoksia vaativa poliittinen voima.

Mielipideilmaston muutokseen lakeja säätävien tahojen ja rahapelejä yksinoikeudella tarjoavan Veikkaus Oy:n sisällä ovat vaikuttaneet ennen muuta kovat faktat digitaaliseen pelaamiseen liittyen. Ulkomaisille peliyhtiöille valuu jo puolet digipelaamiseen menevistä rahoista, mikä näkyy kansallisen monopolin heikentyneenä tuloksena.

Nykyisen arpajaislain problematiikka ja eritoten verotulojen väheneminen ovat johtaneet siihen, että nykyinen hallitus joutuu tekemään päätöksiä sen suhteen, mihin suuntaan suomalaista rahapelaamista aiotaan vetää. Yksi erittäin mahdollinen skenaario on Veikkauksen monopoliaseman murtaminen. Käytännössä tämä johtaisi siihen, että käyttöön otettaisiin Suomen pelilisenssi.

Paine muutoksille on kova, sillä Veikkaus tulouttaa aiempaa vähemmän rahaa valtion käyttöön. Samaan aikaan suomalaiset pelaavat nimenomaan ulkomaisilla pelisivustoilla enemmän kuin koskaan, ja vähenevien verotulojen myötä pelihaittojen kustannukset kasvavat. Samaan aikaan valtion budjetista on suoraan maksettu vanhoille edunsaajajärjestöille tukea, mikä aiemmin siis tuli Veikkaukselta.

Koko systeemi horjuu. Rationaalisille ja tutkittuun tietoon perustuville linjauksille on ollut tarvetta jo pitkään. Huhtikuussa 2023 Suomessa saatiin valmiiksi sisäministeriön Esiselvitys rahapelijärjestelmän vaihtoehdoista -niminen selvityshanke. Tarkastelun lopputuloksena syntyi selvitystyö, jossa ekonomi Sailaksen vetämä työryhmä pui vaihtoehtoja digitaalisen rahapelaamisen kotoiselle yksinoikeusjärjestelmälle.

Raportti ei ota suoraan kantaa, mikä Suomen kannalta olisi paras ratkaisu tulevaisuutta ajatellen. Perusongelma, eli valtion saamien tulojen väheneminen, tunnustetaan. Lisenssijärjestelmään siirtymistä ei suoraan esitetä monopolin vahvistamista parempana ratkaisuna, mitä taas Veikkauksen toimitusjohtaja nimenomaan pitää Yleisradion artikkelin perusteella loogisena ratkaisuna.

Rahapelijärjestelmän pikainen muutostarve on sisäministeriön kuukausikaupalla rahapelaamista ruotineen työryhmän ainoa selkeä linjaus. Tämä toki oli ilmeistä jo ennen koko raportin kasaamista.

Rahapelien monopolin purkaminen voi siis olla realismia nykyisellä hallituskaudella. Prosessi vie varovaisimpienkin arvioiden mukaan nopeimmillaan parisen vuotta. Veikkauksen toimitusjohtajan sanoin, laskevan trendin myötä kaiken rahapelaamisen saattaminen saman sääntelyn piiriin on jotakin sellaista, mitä on tosissaan syytä harkita.

Mielenkiintoinen tapaus markkinointiin liittyen löytyy huhtikuulta 2023. Helsingin hallinto-oikeus kumosi Poliisihallituksen rahapelimainonnan kieltopäätöksen vuodelta 2021. Poliisihallitus oli kieltänyt arpajaislakiin vedoten Eurosport 1 -kanavaa markkinoimasta rahapelejä kanavallaan. Oikeuden päätöksen mukaan Poliisihallitus rikkoi EU:n audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaa AV-direktiiviä.

Eurosport 1 -kanavan lähetyksiä lähetetään Suomeen Ranskasta, eikä toisesta EU-jäsenvaltiosta lähetettävän televisiolähetyksen edelleen lähettämistä Suomeen voi direktiivin nojalla rajoittaa. Koska mainonta on osa televisiolähetystä, oli Suomen Poliisihallituksen toiminta tässä kohtaa Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä vastaan.

Eurosport 1 saa siten myös jatkossa mainostaa ulkomaisia nettikasinoita lähetystensä aikana. Sama pätee myös kaikkiin muihin medioihin, jotka toimivat Suomen ulkopuolella ja joiden toimintaperiaatteet myötäilevät Eurosportin mallia.

Toukokuussa 2023 Poliisihallitus lätkäisi Betssonin emoyhtiö BML Groupille 2,4 miljoonan euron uhkasakon. BML Groupin katsottiin markkinoineen rahapelejä pitkäkestoisesti ja monikanavaisesti Manner-Suomessa. Tämä oikeuskäsittely saatiin päätökseen helmikuussa 2024. Lopputuloksena BML Groupista tuli ensimmäinen mustalle listalle asetettu kasinoalan yritys.

Suomessa nykyinen arpajaislaki tosiaan mahdollistaa rahapelien markkinoinnin Suomen rajojen sisäpuolella vain ja ainoastaan Veikkaukselle. Poliisihallituksen mukaan ulkomaisen rahapeliyhtiön lainvastainen toiminta oli jatkunut aiemmasta valvonnasta huolimatta. Markkinointikiellon ja uhkasakon lisäksi BML Group asetettiin siten myös Poliisihallituksen maksuliikenne-estolistalle.

Tämä maaliskuussa 2024 sinetin saanut tapaus oli merkittävä voimannäyte Poliisihallitukselta. Sitä voidaan pitää niin sanotusti varoittavana ennakkotapauksena. Suomalaisilla maksupalveluntarjoajilla ja pankeilla on velvollisuus estää kaikki rahapeleihin liittyvät rahansiirrot Suomesta estolistalla oleville yrityksille Poliisihallituksen edellyttämillä tavoilla. Poliisihallitus voi kieltää rahapelaamiseen liittyvien maksutapahtumien toteuttamisen ja käynnistämisen uhkasakon tuella.

Laajempia vaikutuksia on tässä kohtaa vielä vaikea arvioida. Juuri nyt on mielenkiintoista nähdä, miten maksujen blokkaaminen todellisuudessa tulee menemään BML Groupin (Betsson, NordicBet, Betsafe, CasinoEuro) kohdalla.

Poliisihallitus on tosiaan laittanut estolistalle varsinaisten nettikasinoiden sijaan niiden takana olevan BML Groupin. Porsaanreikä maksuestoihin liittyen syntyy tätä kautta helposti. Tätä kirjoittaessa ainakin Betssonin sivuston alalaidassa yhtiön nimeksi on merkitty Rizk Nordic Limited. Pelisivustojen siirtäminen yrityksestä toiseen voidaan nähdä pyrkimyksenä kiertää maksuestoja. Virkavallan reagointia tällaiseen toimintaan odotellaan niin ikään suurella mielenkiinnolla.

Jatkon kannalta tilanteen tekee kiinnostavaksi se, että muualla maailmassa pelilisenssin myöntäminen on perinteisesti torpattu aiemmin sääntöjä rikkoneiden toimijoiden kohdalla. BML Groupin nettikasinoiden mahdollisten maksuestojen ohella Poliisihallituksen ratkaisulla voi hyvin mahdollisesti olla todella kauaskantoisia seurauksia. Betssonin kaltaisen nettikasinon voi olla vaikea hankkia aikanaan Suomen pelilisenssiä. Sitä ei toisaalta tiedetä, kuuluuko moinen yrityksen strategiaan pitkässä juoksussa ylipäänsä.

Vuoden 2024 kevääseen mennessä maksuliikenne-estot ovat siis olleet pitkälti päälle vuoden voimassa. Estolistalle päätyneitä kasinoita on pari hassua, ja Finanssiala ry:n lausuntojen perusteella estoilla ei ole saatu vielä mitään hyvää aikaan.

Rahapelaamista ulkomaisilla pelisivustoilla ei ole saatu torpattua. Puolet digipelaamisesta suuntautuu ulkomaille. Maksupalvelutarjoajien, pankkien ja kaikkien valvontaviranomaisten resurssien ohjautumista johonkin hyödyllisempään toimintaan voisi kuvitella ainakin harkittavan.

1.1.2022 arpajaislaki ja maksublokit – Mikä muuttuu?

Uudistettu arpajaislaki tuoreine muutoksineen on lainvoimainen 1.1.2022 alkaen. Veikkauksen monopolin vahvistamiseen ja rahapeleistä aiheutuvien haittojen vähentämiseen tähtäävään lakiin on hallitusohjelman mukaisesti tehty paljon erilaisia kirjauksia, joista tärkeimmät liittyvät markkinointiin. Muiden kuin Veikkaus Oy:n rahapelien markkinointi on kielletty. Jos siis mainostaa, maksuestot voivat astua kuvaan uhkasakkojen jälkeen.

Viranomaisten tehtävä on arvioida, milloin rahapelaaminen ja siihen liittyvä markkinointi on Suomen arpajaislain vastaista. Jos poliisihallitus tulkitsee rahapeliyhtiön rikkovan uuden arpajaislain markkinointirajoituksia, kirjataan tämä kasino mustalle listalle. Mustalle listalle päätyviä kasinoita odottaa 1.1.2023 alkaen varsinaiselle blokkilistalle päätyminen. Maksuliikenne-estoilla on tuosta päivästä alkaen tarkoitus blokata tilisiirrot suomalaisilta pankkitileiltä lakia rikkoneille nettikasinoille.

Ennakkotapaus maksublokkeihin liittyvästä viranomaistoiminnasta nähtiin loppukeväästä 2022. Nordic Tech Services N.V. ja Viking Technology N.V. olivat markkinoineet puhelimitse lottoarvontoja suomalaisille, joten Poliisihallitus ryhtyi toimiin. Näitä yrityksiä kiellettiin toimeenpanemasta rahapelejä Suomessa, ja määräyksen tehosteeksi molemmille firmoille lätkäistiin 25 000 euron uhkasakko. Mikäli näiden yritysten omistamat Curacaon pelilisenssillä toimivat operaattorit 121Lotto ja 365Lotto jatkavat rahapelien toimeenpanoa, päätyvät sakot maksuun. Nämä arpajaislain vastaisesti toimineet lottokasinot ovat julkisesti ensimmäiset operaattorit, jotka ovat vaarassa päätyä maksuestojen piiriin.

Yhä edelleen on hämärän peitossa, miten blokit käytännössä toimisivat tai miten ne voidaan toteuttaa. Pankeilla ei ole mahdollisuutta päätellä maksuliikenteessä näkyvien tietojen perusteella, mitkä transaktiot liittyvät rahapelaamiseen ja mitkä eivät. Lisäksi pankeille kertyvät aloitus- ja ylläpitokulut lasketaan pankkikohtaisesti miljoonissa ja blokit saattavat estää normaalia palkkojenmaksuliikennettä. Maksublokkiasiaan saataneen täsmällisempiä vastauksia vuoden 2024 aikana.

Jos pelaajana ihmettelee sitä, ettei juuri törmää nettikasinoiden markkinointimateriaaleihin sen enempää netissä tai some-kanavissa, se liittyy rahapelaamisen uudistettuun lainsäädäntöön. Vielä ei ole tiedossa, miten sähköpostimarkkinointia tullaan suitsimaan. Bonusten ja tarjousten hyödyntäminen on myös jatkossa mahdollista, mutta mainoskieltojen myötä moinen edellyttää kasvavissa määrin salapoliisityötä ja oma-aloitteisuutta.

Mainostamisen Suomen markkinoilla lopettaneet nettikasinot

  • Kindred Group: Otto Kasino, Unibet, Casinohuone, Maria Casino, Kolikkopelit
  • Betsson Group: Betsson, NordicBet, Betsafe, Casino Winner, CasinoEuro, Guts, GutsXpress, Rizk, Kaboo, Thrills, SuperCasino
  • LeoVegas: GoGoCasino, LeoVegas, Expekt, Royal Panda
  • Play North: Pikakasino, Rocket Casino
  • Casinobud, Klirr, Frank & Fred
  • Optibet
  • SuprNation: Duelz, VoodooDreams, NYpins
  • Coolbet
  • Betway
  • ComeOn Group: ComeOn, Nopeampi, Suomikasino, Galaksino, Mobilebet
  • OlyBet
  • Chanz
  • L&L Europe: Race Casino, Fun Casino, Yako Casino, No Bonus Casino
  • Esports Entertainment: LuckyDino, CasinoJEFE, JustWow, HipSpin, FreshSpins, VieBet
  • Glitnor: Gambola, LuckyCasino
  • PlayOJO, Ahti Games, Metal Casino
  • Vinneri, Mr Green, William Hill
  • Lumi Casino, Casilime, Reload Casino, Barz, Huikee, Vauhti Kasino, Miami Dice, Simppeli, Casimba, Spinland, Jackpot Village, Temple Nile, Pelataan
  • TopKasino, Flaksi, Mahti, Teho Kasino, Sisu Kasino, FireVegas
  • SlotV

Uusi rahapelilainsäädäntö 2022

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti rahapelihaittojen hillitseminen rahapelipolitiikalla tarkoittaa Veikkaus Oy:n toiminnan turvaamista. Hallitusohjelman mukaisesti kansallisen monopolin yksinoikeus rahapelien tarjoamiseen ja markkinointiin varmistetaan uudistetun arpajaislain myötä. Pelaamisesta aiheutuvien sosiaalisten, taloudellisten ja terveydellisten haittojen ehkäisyn tehostaminen on tulevan vuonna 2022 voimaan astuneen lain pääasiallinen tavoite. Se puolestaan ei ole tavoite, että nettikasinot kiellettäisiin Suomessa.

Rahapelihaittojen ehkäisyssä päähuomio kiinnittyy vastuulliseen ja valvottuun pelitarjontaan. Ulkomailta käsin tapahtuvaan tai muun kuin Veikkauksen toteuttamaan arpajaislain vastaiseen markkinointiin tullaan siten puuttumaan tarkemmin kuin koskaan. Tämä koskee etenkin influenssereita eli vaikuttajia ja bloggaajia, jotka ovat näihin päiviin asti mainostaneet suhteellisen vapaasti somekanavillaan esimerkiksi ulkomaisten nettikasinoiden tarjouksia.

Arpajaislain vastaisen markkinoinnin valvonnan tehostaminen näkyy käytännössä siinä, että poliisi voi jatkossa sakottaa elinkeinonharjoittajien ohella yksityisiä henkilöitä, mikäli näiden tulkitaan markkinoivan rahapelejä vastoin arpajaislakia. Tämän hetken tiedon mukaan sakko voi pienimmillään olla 500 ja isoimmillaan 40 000 euroa.

Myös Veikkauksen markkinointi joutuu entistä tarkemmin suurennuslasin alle, sillä markkinoinnilla on ylipäätään lukuisissa tutkimuksissa osoitettu olevan yhteys ongelmapelaamiseen kallistuvaan pelikäyttäytymiseen, ja riski koskee myös niin kutsuttua pelikohdeinformaatiota. Uuden arpajaislain on tarkoitus täsmentää laaja-alaisesti rahapelaamiseen liittyviä säädöksiä vaarantamatta ja kyseenalaistamatta kansallisen monopolin olemassa olevaa statusta.

Nettikasinoilla pelaavien kannalta päähuomio koko laissa kiinnittyy lakiesityksessä kirjattuun lausuntoon, jossa yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisten toimijoiden pelaamisen rajoittamisen keinoja selvitetään. Rahansiirtojen estot tullaan sisällyttämään ensimmäistä kertaa osaksi uutta arpajaislakia.

Rahapelilainsäädäntöä on muutettu vuosien saatossa useaan otteeseen. Tuorein Sanna Marinin hallituksen lakiesitys arpajaislain uudistamisesta (HE 135/2021 vp) annettiin eduskunnan käsiteltäväksi 23.9.2021. Esityksen mukaisesti nuijittiin laki päivitetyillä säädöksillä. Voimaan uudistettu arpajaislaki astui vuoden 2022 aikana.

Uuden arpajaislain keskeiset kohdat:

  • pakollinen tunnistautuminen kaikkeen pelaamiseen (2024 toteutuu myös arpojen osalta)
  • peliautomaattien sijoittamiseen liittyvän sääntelyn täsmentäminen
  • rahapelien markkinoinnin uusi sääntely ja Veikkauksen markkinointirajoitukset
  • säädökset Veikkauksen peli- ja pelaajadatan käsittelystä rahapelihaittojen seurannassa ja tutkimuksessa
  • Veikkauksen uusi tytäryhtiö – bisnestä tuotteilla ja palveluilla toisille peliyrityksille
  • ehdotus maksuliikenne-estoista.

Esitys arpajaislain muuttamisesta löytyy kokonaisuudessaan eduskunnan sivulta.

Maksublokit eli maksuestot arpajaislain mukaan

Hallituksen esitys laiksi arpajaislain muuttamisesta sisältää tuhdin paketin erilaisia säädöksiä. Näistä maksuliikenteelle asetettavat estot käsittelevät niin kutsuttuja maksublokkeja.

Maksuliikenteen estoilla tarkoitetaan sitä, että pankki tai maksupalveluntarjoaja estävät lainsäädännön vastaiset rahapelitoimintaan liittyvät maksutapahtumat. Veikkaus pois lukien, tallettaminen nettikasinolle tai voittojen kotiuttaminen tulisi näin blokatuksi. Maksublokkien osalta ainoat konkreettiset asiat, jotka lakiesityksestä löytyvät, ovat seuraavat:

  1. maksuestojen määritelmä ja laillinen oikeutus tehdään lakiesityksessä selväksi
  2. maksuestojen mahdollisuutta selvitetään – Maksublokit yksi vaihtoehto.

Arpajaislakiin ei sisälly uudessakaan lakitekstissä Manner-Suomen ulkopuolelle suuntautuvan rahapelaamisen maksuliikenteeseen liittyviä konkreettisia estotoimenpiteitä. Arpajaislaki ei pidä sisällään myöskään Suomen ulkopuolelle suuntautuvan rahapelaamisen mahdollistavia verkkoliikenteen estoja tai varoitusilmoituksia. Uusi rahapelilaki tulee kyllä, mutta blokit eivät.

Maksuestojen selvitystyö on kesken

Kansallinen lainsäädäntömme ja EU-lait eivät suoranaisesti estä maksublokkeja, mutta niiden järjestäminen on käytännön syistä todella haasteellista. Maksuestojen mahdollisuutta ei ole toistaiseksi tutkittu siinä määrin, että tuloksia voitaisiin hyödyntää uudessa laissa, saati peliongelmien vastaisessa taistelussa. Estojen kohdistaminen on ennen kaikkea äärimmäisen monimutkaista. Tämän on todennut myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) kevään 2021 selvityksessään, jota on käytetty yhtenä työkaluna Marinin hallituksen lakiesityksessä eduskunnalle.

Maksupalveluita tarjotaan rajojen yli. Tehokasta estojärjestelmää ei ole olemassa. Mikäli maksupalveluja koskevaan lainsäädäntöön puututaan arpajaislaissa esitettyjen linjausten mukaisesti, kokonaan uudenlainen monitorointijärjestelmä joudutaan rakentamaan tyhjästä. Maksublokit synnyttäisivät myös tarpeen uhrata lisää viranomaisresursseja, sillä ajantasaisten estolistojen laatiminen veisi paljon aikaa. Etenkin kun estoja ei voi asettaa kuin tietyksi määräajaksi kerrallaan.

KKV on linjannut, että jos Suomi ei jatkossakaan siirry pois rahapelimonopolin systeemistä, on tarve selvittää, miten paljon rahapelaamista todellisuudessa tapahtuu Manner-Suomen ulkopuolisilla nettikasinoilla. Maksuestovaihtoehtojen teho, vaikuttavuus ja kannattavuus nousevat tällöin tutkittavien asioiden kohdalla tärkeimmiksi osatekijöiksi. Huomion arvoinen kysymys on myös se, että voiko suomalaisten ulkomaiseen rahapelaamiseen liittyvään toimintaan parhaiten puuttua jo voimassa olevien lakien ja toimien kautta.

KKV:n raportissa on lopuksi todettu, että nykyinen laki ja tulevat muutokset sellaisenaan tukevat jo valmiiksi rahapelihaittojen ehkäisyä ja sitä perustaa, jonka varassa Veikkauksen hyväksyttävyys makaa. Maksublokeista ei ole toisin sanottuna vielä tehty mitään päätöksiä, sillä kaikki aihepiiriin liittyvä selvitystyö on sanalla sanoen vaiheessa.

Perustuslakivaliokunnan 1. joulukuuta 2021 antaman lausunnon mukaan pelitilille maksetut voitot ja talletetut varat kuuluvat perustuslaissa turvattuun omaisuuden suojan piiriin. Tämä puoltaa sitä, etteivät ainakaan kotiutusmaksublokit ole mahdollisia. PeV:n mukaan myöskään tutkimusnäyttöä maksuestojen vaikuttavuudesta rahapeleistä koituvien haittojen ehkäisyssä ei ole. Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 46/2021 vp – HE 135/2021 vp löytyy täältä.

Miten maksublokit vaikuttavat pelaamiseen?

Maksublokit eivät juuri vaikuta ulkomaisilla nettikasinoilla pelaamiseen. KKV:n ja sisäministeriön työryhmien tutkimukset maksuestojen mahdollisuuksista ovat tätä kirjoittaessa alkutekijöissään.

Ensimmäistä luonnosversiota maksuestojen vaikutuksista ja käytännön toteutuksista odotellaan vielä. Arpajaislakiin kirjattu mahdollisuus maksublokkien käyttöön ottamisesta olisi voinut tapahtua aikaisintaan vuoden 2023 aikana. Ahvenanmaan ja PAF:n tilanne on oma erillinen lukunsa. Itsehallintoalueella tehdään päätökset itsenäisesti myös maksupalveluihin liittyen.

Tällä hetkellä tulevaisuus on olemassa olevien faktojen valossa todella utuisen sumuverhon peittämä. Voidaan kuitenkin todeta, ettei pian läpi nuijittu laki sellaisenaan sisällä konkretiaa maksublokkeihin liittyen. Niiden mahdollisuutta selvitetään. Tutkimustyössä punnitaan eri vaihtoehtojen mahdollista vaikuttavuutta. Lisäksi maksublokkien selvitystyössä joudutaan tekemään tarkempaa pelaamiseen liittyvää tutkimusta kuin kenties koskaan aiemmin. Tutkimukset vievät paljon aikaa ja resursseja.

Jos mietitään sitä, miten lakimuutokset vaikuttavat välittömästi rahapelaamiseen, silloin katse kääntyy Veikkaukseen. Jo nyt pakollinen tunnistautuminen tulee nettipelien ja peliautomaattien lisäksi vuoden 2024 alusta koskemaan lopullisesti kaikkea pelaamista Veikkauksella. Tunnistautumisen piti tulla kansallisen monopolin kuponkipeleihin vuoden 2023 alussa. Veikkaus kuitenkin ehti pyytää vuoden verran lisäaikaa, sillä veikkauspisteiden laitteistojen uusimiseen vaadittavista komponenteista oli huutava pula.

Veikkauksen peleistä vain raaputusarpoja on voinut pelata tunnistautumatta toukokuun 2023 jälkeen. Hyvä niin. Aiemmin kansallisen monopolin koneita sopi pelata vaikka millä mitalla kenenkään mitään tiedustelematta. Vastuullisuuden rimaa on nostettu ja ”suomalainen voittaa aina” -tason markkinointiviestintä on historiaa.

Palvelun, pelien tason, vastuullisuuden ja pelivalikoimien kannalta kansainvälisille nettikasinoille suuntaaminen on elämyksien ja voittomahdollisuuksien kannalta huomattavasti järkevämpää.

Voiko ulkomaisilla nettikasinoilla pelata jatkossa?

Kyllä voi, eikä mistään laittomasta harrastuksesta todellakaan ole kyse. Keskustelu kasinolla pelaamisesta ja maksuestoista on saavuttanut mediassa sellaiset mittasuhteet, etteivät monet enää erota metsää puilta. Tämä koskee yhtä lailla pelituottojen ja pelihaittojen kiirastulessa painivia politiikkoja kuin uutisointia ja kohuja äimisteleviä pelaajia. Se miten rahapelaamisesta julkisessa keskustelussa puhutaan ja miten maksuestot on nostettu näyttävästi jalustalle, on omiaan lisäämään hämmennystä varsinaisten faktojen sumentuessa.

HE 135/2021 vp, joka siis on Marinin hallituksen lakiesitys arpajaislain uudistamisesta, ei kiellä pelaamista ulkomaisilla nettikasinoilla. Niillä voi myös jatkossa pelata rikkomatta mitään lakia. Pelaajille ei ole tulossa sanktioita ja voittojen verovapaus säilyy puolestaan EU:n olemassa olevan lainsäädännön ansiosta myös suomalaisille. Maksuestojen mahdollinen nostaminen osaksi arpajaislakia myöhemmin tulevaisuudessa muuttaa asetelmaa, jos suomalaisten pankkien kautta pelaaminen blokataan.

Vastaavaa on yritetty Norjassa laihoin tuloksin. Pelaaminen kansainvälisillä nettikasinoilla on kasvanut entisestään. Jos maksublokkien toteutuminen tapahtuisi, tiettyjen maksutapojen käyttäminen muuttuisi ongelmalliseksi. Revolut ja N26 ovat jo valmiiksi suosittuja ulkomaisia pankkeja, joihin tilin avaamalla suomalaiset pelaajat voivat nytkin hyödyntää näppärästi ulkomaisten nettikasinoiden tarjontaa. Neteller ja Skrill ovat puolestaan jo nyt todella suosittuja nettilompakoita, joiden käyttämisen rahapelaamiseen ei pitäisi estyä, vaikka maksuestoja arpajaislaissa alettaisiin soveltamaan.

Parhailla ulkomaisilla nettikasinoilla, jotka on räätälöity suomalaiseen makuun, on maksutapojen joukossa myös Paysafecard. Sen käyttäminen ei edellytä pankkitiliä tai luottokorttia. Jo näiden parin esimerkin valossa voidaan todeta, että ulkomaisille nettikasinoille voi tallettaa rahaa siinäkin tapauksessa, että jonkinlaiset maksublokit joskus ehkä tulisivatkin. Tässä vaiheessa suomalaisten pankkien kautta ulkomaisille nettikasinoille tapahtuviin rahansiirtoihin ei ole tulossa mitään sellaisia muutoksia, joita tarvitsisi miettiä.

Maksublokit

Suomalaiset verkkopankit – maksuestojen ongelmat

Arpajaislain muutoksien takia suomalaiset verkkopankit tai maksupalvelut tuskin hyppivät riemusta. Jos blokit tulisivat käyttöön, tietäisi se merkittävästi lisäkustannuksia ja ongelmia laajalla rintamalla.

Arpajaislakiin kirjattujen linjausten mukaisesti blokkimallissa pankkien ja muiden maksupalvelutarjoajien tulisi estää rahapelaamisen maksuliikenne poliisihallituksen reaaliajassa päivittyvälle estolistalle asetettujen rahapeliyhtiöiden kohdalta. Estolistalle päätyminen koskisi sellaista operaattoria, joka markkinoi tuotteitaan arpajaislain vastaisesti. Tämän listan päivittäminen olisi tosiaan jo itsessään haasteellista, sillä raha liikkuu rajojen yli kaikenlaisten verkko-ostosten myötä muutenkin alati kiihtyvällä tahdilla.

Maksuestojen täytäntöön paneminen edellyttäisi sitä, että maksupalveluntarjoajiin kohdistuvat velvoitteet olisi erikseen määritelty selkeästi itse arpajaislaissa. Nyt näin ei ole. Kaiken lisäksi kaikkia suomalaisia pankkeja koskevaa kollektiivista teknistä ratkaisua maksuestojen toteuttamiseksi ei ole edes olemassa. Ideatasolta on pitkä matka käytännön tasolle, vaikka laki sanoisi mitä tahansa.

Maksuliikenteen estot aiheuttaisivat kustannuksia, joita ei Finanssiala ry:n mukaan ole mahdollista edes eritellä näin varhaisessa vaiheessa. Tietojärjestelmiin kohdistuvat kehityskustannukset vaihtelisivat nykyisten karkeiden arvioiden mukaan muutamasta sadasta tuhannesta miltei kahdeksaan miljoonaan euroon pankista riippuen.

Pankkien näkökulmasta rahaa maksavien systeemien kehitteleminen puhtaasti ulkomaista rahapelaamista vastaan on vähintäänkin haasteellinen. Etenkin kun ei ole tiedossa edes sitä maksupalveluntarjoajien määrää, joihin lakiesitys vaikuttaisi välittömästi tai välillisesti. Ulkomaisille nettikasinoille suuntautuvaa pelaamista ei ole tutkittu riittävästi tämän asian valossa.

Finanssiala ry on tuonut pankkien edustajien ohella esille huolen suomalaisten maksupalveluntarjoajien kilpailukyvyn vaarantumisesta. Nopea ajautuminen eriarvoiseen asemaan muihin eurooppalaisiin toimijoihin verrattuna voisi tehdä liiketoiminnan pyörittämisestä taloudellisesti kestämätöntä. Kilpailutilanteen vääristymisen riski on merkittävä, ja suomalaisten asiakkaiden houkutus avata tilejä ulkomaille voisi myös kasvaa merkittävästi. Virtuaalivaluutoilla maksaminen ja ulkomaisten korttipalvelujen käyttäminen tekisi hallaa ennen näkemättömällä tavalla koko Suomen valtiolle.

Merkittävien lisäkustannusten kylkeen tulevien lisäresurssien uhraaminen maksuestojen toteuttamiselle ei ole myöskään EU-direktiivien nojalla ongelmatonta. Maksuliikenne-estojärjestelmien mahdollinen rakentaminen asettaisi nimittäin esteen ulkomaisille palveluntarjoajille toimia Suomen markkinoilla. Tämä taas sotii ETA-alueen perustoimintamallia vastaan heikentämällä sisämarkkinoiden kehittymistä ja vapaata kilpailua. Yksilön oikeuksien kannalta maksuestojen mahdollisuus sotii puolestaan perusmaksudirektiiviä vastaan, jonka mukaan ETA-maan kansalaisilla on oikeus maksupalveluihin kaikissa ETA-maissa.

Kaiken kukkuraksi estot eivät tosiaan tunnu toimivan tässä yhtälössä. Vuosi 2023 näytti, että estolistalle on vaikea saada mitään toimijoita, näitä kun voi olla vaikea tunnistaa. Ulkomaisia yrityksiä käytetään välikätenä ja pelaajan on helppo kiertää estoja hyödyntämällä vaikkapa mobiililompakoita. Ulkomaisen pankkitilin avaaminen netissä on myös mahdollista, mikä jo itsessään torppaa liki kaikki Poliisihallituksen pyrkimykset. Tähän mennessä pankit ovat saaneet tasan nolla estettävää maksutoimeksiantoa.

Tanskassa ja Hollannissa, joissa molemmissa on oma pelilisenssi, laillisen pelaamisen osuus on 80 prosentin tasoa. Maksuliikenne-estoja ei tunneta. Kotoisessa Suomessa, jossa on Veikkauksen monopoli vielä hetken aikaa, maksuliikenne-estot ovat teoreettisella tasolla erittäin todellisia. Käytännön tasolla todellista on ennen muuta se, että Veikkauksen osuus digipelaamisesta on 50 prosentin luokkaa ja luku laskee tätäkin kirjoittaessa. Päätä hakataan siis seinään, eikä tehtyjä ratkaisuja voida pitää ainakaan tutkittuun dataan pohjaavina.

Uudistusten ja maksuestojen taustat

”Olemme haittojen osalta Euroopan keskitasolla.” Näillä sanoilla ei onneksi kuvattu kodittomuutta, mutta toista yhteiskunnan kipukohtaa kylläkin. Veikkaus puolustautui kuin kirves kädessä vuonna 2018, kun kohujen sävyttämä myllytys rahapelaamiseen liittyvistä lieveilmiöistä alkoi toden teolla kyteä. MOT:n toimittamat ajankohtaisohjelmat ja julkinen keskustelu lisäsivät fosforinapalmia jo roihuaviin liekkeihin.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston vuoden 2019 kohtuullisen riippumattomat selvitykset antoivat myös osviittaa tulevasta. Vuosikymmeniä rahapelejä kaikessa rauhassa pyörittäneen kansallisen monopolin ylle syntyi näin vuosikymmenen taitteessa ensimmäistä kertaa toden teolla yönmustia myrskypilviä.

Voimassa olevaan arpajaislakiin kirjattiin pikavauhtia uudistuksia rahapelihaittojen vähentämiseksi ja pakollinen tunnistautuminen nostettiin tapetille ensimmäistä kertaa muutenkin kuin ajatuksen tasolla. Veikkauksen eettisen neuvoston pystyyn pistäminen saman vuoden syksyllä pystyi helposti tulkitsemaan julkisuuskuvan kiillottamiseksi. Sille toisaalta oli ja on edelleenkin tarvetta.

Institutionaalista asemaa nauttineen hyväntekijän hätäratkaisuna alkoi myös peliautomaattien monituhatpäinen vähentäminen kaupoissa ja kioskeissa. Pelaamisen haittojen kitkemiseen tähtäävä prosessi käynnistyi maailmanlaajuisen pandemian puhjetessa ja on yhä kesken. Julkisuustemppuna läpinäkyvyyteen ja vastuullisuuteen painottuvat uudistustoimet ovat saaneet osakseen kohtuullista huomiota. Kritiikiltä ei ole vältytty, sillä toimet eivät ole kaikilta osin hirveän vastuullisia. Kauppoihin jää kuitenkin silti paljon peliautomaatteja, vaikka viidestä yhden ottaisikin pois.

Kun iso pyörä lähtee liikkeelle, myös laajemmat lainsäädännölliset muutokset tekevät tuloaan. Eduskunta hyväksyi uusitun version arpajaislaista vuoden 2021 lopulla. Laista ei välttämättä tule kovin pitkäikäistä. Marinin hallituskaudella oppositiossa ääntä pitänyt Kokoomus liputti vuoden 2022 syyskuussa lisenssijärjestelmään siirtymisen puolesta.

Marinin hallituskaudella suurimman oppositiopuolueen argumentit Veikkauksen tuottojen romahtamisesta ja rahavirtojen valumisesta ulkomaille ovat ajankohtaisia. Kokoomuksen virallisen kannan mukaan monopolin korvaamisesta digipelien lisenssijärjestelmällä tulee tehdä kirjaus seuraavaan hallitusohjelmaan. Arkadianmäen seuraavasta kokoonpanosta riippuen vuoden 2022 tammikuussa voimaan tullut arpajaislaki saattaa päätyä nopeasti roskakoriin uuden tieltä.

Monopolin oikeutuksen ehdot ja käytäntö – Toimimaton yhtälö

Brysselissä monopolien ehtona on pidetty sitä, että monopolin tuoma ratkaisu pelien tarjoamiseen on niin sanotusti se paras mahdollinen ratkaisu. Tällä puolestaan tarkoitetaan sitä, että rahapelimonopolin tulee tähdätä kansanterveyden turvaamisen, turvallisuuden ja yleisen järjestyksen hoitamiseen nimenomaan niin, että haittoja ehkäistään mahdollisimman optimaalisesti.

Tehokkaan tiukka ja järjestelmällinen viranomaisvalvonta on nähty ehtona monopoliaseman oikeutukselle ja ennen kaikkea valvonnan dynaamiselle toteutumiselle. Se miten asia on Suomessa kulkenut, on ollut iät ja ajat vähintäänkin kyseenalaista kautta linjan.

Hedelmäpelien vähentäminen ei tarkoita suinkaan sitä, että Veikkauksesta olisi tullut puhdas pulmunen, vaikka kolikkopelien maksimaalisen haittariskin huomioon ottaminen on ensi kertaa tunnustettu. Kulttuuria ja erilaisia edunsaajien järjestöjä tuetaan peliyhtiön tuotoilla, joita on aina pyritty maksimoimaan. Jossain määrin yritystoiminnan lainalaisuudet koskevat myös Veikkausta, sillä sekin on joutunut toimintaedellytysten parantamiseksi käymään vuosien saatossa laajoja yt-neuvotteluja. Rahapelaaminen netissä ei ole vähentynyt, mutta toimintakenttä värisee murrostilassa.

Ongelmalliseksi tilanteen on tehnyt se, että valtaosa myös kansallisen monopolimme tuotoista tulee nimenomaan hedelmäpeleistä. Tieto siitä, että iso osa voitoista tulee ongelmapelaajilta, on pidetty näihin päiviin asti pimennossa. Tämä taas on kaukana siitä, miksi monopoliasema on saanut toimia näihin päiviin asti EU:n mandaatilla.

Pelituottojen maksimoiminen ja edunsaajien takuushekit eivät siis aivan täsmää unionin säädösten kanssa. Etenkin kun valvovien viranomaisten kenttä on niin mutkainen, ettei vastuuta haitoista ole käytännössä kantanut sen enempää poliisihallitus kuin Veikkauksen oma hallintoneuvosto, jonka pääasiallinen funktio on ollut nimenomaan vastuullisuuden valvominen.

Veikkauksen lonkerot ulottuvat järjestökentästä politiikan syvään ytimeen, ja siksi eturistiriitaiset asemat ovat toimineet esteenä tehokkaalle ja ennen kaikkea puolueettomalle viranomaisvalvonnalle. Rahapelituottojen ohjaaminen suoraan valtion budjettiin on noussut esille monissa asiantuntija-arvioissa Kilpailu- ja kuluttajaviraston rahapelaamisen kehittämiseen liittyvistä johtopäätöksistä lähtien.

Poliittiset ratkaisut ja perinteikäs suhmurointi eri toimijoiden välillä ovat sinetöineet lähinnä kaksi asiaa. Ensinnäkin tuottojen keinotekoinen turvaaminen on ollut johtava teema ja toiseksi Veikkauksen monopoliaseman vahvistaminen uudenlaisella lainsäädännöllä ja tulevilla maksublokeilla jatkaa suomalaisen rahapelaamisen ongelmallisia perinteitä. Jatkossa entistä hankalampien mutkien, vaikeutuvan valvonnan ja vapaan kilpailun prinsiippejä vastaan.

Monopoleja ja maksublokkeja – Norjan malli

Suomella ja Norjalla on maarajaa yli 700 kilometrin verran. Yhteistä tämän erämaan tunturimaaston ja Ruotsin vallan ikeen alle kauan sitten kuulumisen lisäksi löytyy myös rahapelaamisen maailmasta. Meillä ja norskeilla on monopolisysteemit, joilla rahapelijärjestelmää operoidaan. Molempien maiden pelaajat ovat perinteisesti voineet pelata iloisesti myös ulkomaisilla kasinoilla. Pohjoinen naapurimme otti kuitenkin jo vuosia sitten erilaisen lähestymistavan rahapelaamiseen.

2000-luvun alkupuolella Norjassa oli yli 15 000 hajasijoitettua peliautomaattia. Peliongelmien suunnaton kasvu nettipelaamisen ulkopuolella johti niiden totaalikieltoon vuonna 2007. Tällöin peliautomaatit katosivat kaupoista ja kioskeista ja siirtyivät erityisiin pelisaleihin. Norjalaisten omissa ”pelaamoissa” tunnistautuminen, kuten myös pelirajojen asettaminen ja tappiorajat, tehtiin niin ikään laissa pakolliseksi kauan ennen kuin koko keskustelua edes käytiin Suomessa.

Väkiluvultaan Suomi ja Norja vastaavat toisiaan. Hedelmäpeliautomaatteja on meillä ollut jostain syystä perinteisesti enemmän ja niiden sirottelu kaupunkien sisällä on ollut sitä runsaampaa, mitä heikompi kunkin alueen sosioekonominen asema on ollut. Ehkä asiaa voidaan selittää sillä, että suomalaiset ovat maailman aktiivisimpiin kuuluvia pelaajia, mutta Norjassa rahapelejä pelaa taajaan vain 60 % aikuisväestöstä.

Yhtä kaikki, rahalla pelaaminen on suomalaisille ollut aina luontevaa, mutta peliongelmista on muistettu syyttää netissä toimivia ulkomaisia operaattoreita. Kansallisen monopolin yli 80-vuotinen historia ja 13 miljardin liikevaihto, joista 85 % tulee peliautomaateista, ovat niitä tosiasioita, joista ei pahemmin pidetä meteliä.

Julkinen keskustelu ei ole perinteisesti ollut sen järkevämpää Norjassakaan, vaikka lähestymistavat pelaamiseen ovatkin olleet hieman toisenlaisia. Norjassa rahapelitoimintaa valvoo Lotteri- og stiftelsestilsynet -organisaatio, joka operoi suoraan kulttuuriministeriön alaisuudessa. Aktiivista ulkomaisilla nettikasinoilla suitsemista yritettiin ensimmäistä kertaa jo yli vuosikymmen sitten. Lotteri- og stiftelsestilsynetillä on ollut lupa asettaa maksutapoihin liittyviä maksublokkeja kesäkuusta 2010 alkaen.

Maksublokit eivät ole toimineet Norjassa – Miksi Suomessa?

Norjalaisten lakien mukaan ulkomaisten kasinoiden sivuilla pelaaminen ei ole kriminalisoitu. Nykyiset maksublokit vuonojen maassa tarkoittavat käytännössä sitä, että norjalaisten pankkien on laitonta siirtää rahaa rahapeliyrityksille, joilla ei ole lupaa pyörittää toimintaa maan sisällä. Näitä ovat siis käytännössä kaikki ulkomaiset nettikasinot. Lait ovat mitä ilmeisimmin jättäneet tulkinnanvaraa, sillä pelaamisessa on tapahtunut radikaaleja muutoksia.

Veikkauksen kaltaisessa monopoliasemassa olevan Norsk Tipping -operaattorin vuoden 2018 arvioissa ulkomaille tapahtuvan pelaamisen markkinaosuudeksi arvioitiin noin 18 %. European Gaming & Betting Associationin mukaan luku kokonaispelimarkkinoista oli kesään 2021 mennessä kutakuinkin 66 %. Tässä valossa voidaan todeta, etteivät monopoliaseman turvaamiseksi tehdyt lakimuutokset ole saaneet aikaan toivottavaa vaikutusta. Todennäköisesti Norsk Tippingin laskelmat ulkomaisilla kasinoilla pelaamisesta olivat mahdollisesti jo alun alkaen aivan liian maltillisia. Blokeista huolimatta pelaaminen ei ole muodostunut mahdottomaksi kenellekään, joka on halunnut panostaa rahojaan muualle kuin Norsk Tippingille.

Monopolitoiminnan epätoivotusta kehityskaaresta päätellen ei voida pitää suurena ihmeenä, mikäli Norja seuraisi itäisen naapurinsa Ruotsin esimerkkiä ja siirtyisi lähitulevaisuudessa niin ikään lisenssijärjestelmään. Ahvenanmaa, joka itsehallintolain turvin saa pyörittää rahapelitoimintaa PAF:n kautta, on ilmaissut halukkuutensa siirtyä lisenssijärjestelmään.

Samaa on väläytelty myös Manner-Suomessa. Pitkään eri tahojen ulostulot aiheesta kaikuivat kuuroille korville, mutta syksyllä 2022 jo itse Veikkaus otti osavuosikatsauksessaan kantaa yhteisen sääntelyn eli lisenssijärjestelmän puolesta.

Mielipideilmaston ja kantojen muuttuminen ovat ymmärrettäviä. Tiettyjen lähinaapurien tekemät muutokset rahapelilainsäädäntöön kun puhuvat pragmaattisten ratkaisujen puolesta. Tanskan monopolijärjestelmän murtaminen on Suomen kannalta erittäin relevantti vertailukohta.

Ennen vuotta 2012 Danske Spilin osuus digitaalisesta rahapelimarkkinasta oli 39 prosentin luokkaa. Verkossa tapahtuvasta pelaamisesta kertyvät tuotot valuivat siis suurelta osin maan rajojen ulkopuolelle. Tanskan siirtyessä omaan lisenssisysteemiin tilanne muuttui vuosikymmenessä totaalisesti. Tätä nykyä 90 prosenttia operaattoreista maksaa veronsa Tanskaan. Samalla tanskalaisen pelilisenssin omaavat kasinot rahoittavat rahapelihaittojen ehkäisyä asiaan kuuluvalla tavalla.

Pinta-alaltaan pienimmän Pohjoismaan esimerkkiä ja erittäin vetiseen saraikkoon uppoavaa Veikkausta silmällä pitäen voitaneen varovaisimmillaankin todeta, että Suomen arpajaislaki, monopoli ja maksublokit eivät ainakaan edusta niin kutsuttua järkipolitiikkaa.

Maksublokit – Usein kysytyt kysymykset
Mikä on maksublokki?
Koska maksublokit tulevat?
Voiko ulkomaisilla nettikasinoilla pelata jatkossa?
Saako rahapelejä markkinoida Suomessa?

Yhteenveto

Uusi arpajaislaki herättää paljon kysymyksiä. Kuten monessa muussakin laissa, myös tässä on hyväksytty jo valmiiksi se tosiseikka, että radikaalimmat muutokset edellyttävät lisää tutkimuksia.

Yksi tällainen asia kohdistuu mahdollisesti tuleviin maksublokkeihin. Tämän hetken tieto on kuitenkin se, ettei pelaaminen ulkomaisilla nettikasinoilla suomalaisten maksupalveluntarjoajien välittämänä ole laitonta. Sitä se ei tule olemaan myöskään jatkossa.

Arpajaislain muutokset ovat tarpeen jo pelkästään Veikkauksen läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden varmistamiseksi. Pelihaittoihin ja ongelmapelaamiseen puuttuminen on kansantaloudellisesti järkevää toimintaa ja siksi markkinointirajoitukset on nostettu uudessa laissa erityisesti esille.

Arpajaislaki tuo muutoksia rahapelaamiseen nyt ja jatkossa. Ulkomaiset nettikasinot eivät ole pois suljettuja suomalaisilta, eikä niillä pelaaminen ole laitonta millään tapaa. Kun jokin asia arpajaislain kohdalla muuttuu ja jos se vaikuttaa kasinoharrastukseen, KasinoRanking kertoo siitä ensi tilassa.

Kirjoittaja: Joel Karhu

Olen vuodesta 2018 ylläpitänyt KasinoRankingia ja siinä ajassa testannut enemmän kasinoita, pelejä, pelinvalmistajia ja maksutapoja kuin jaksan laskea. Ennen KasinoRankingia työskentelin vuosia kasinoilla, joten kasinot ja koko ala ovat todella tuttuja.

Käteis- kierroksia